Työriippuvuuden mahdollisissa seurauksissa on neljä pääasiallista näkökohtaa:

• yksilö (esim. kuolema, mukaan lukien itsemurha, henkiset ja fyysiset terveysongelmat, mukaan lukien työuupumus, huonompi elämänlaatu, pienempi onnellisuus)
• sosiaaliset (esim. perheongelmat, työriippuvaisten vanhempien lasten käyttäytymis- ja emotionaaliset ongelmat, konfliktit työtovereiden kanssa, työriippuvaisten esimiesten tehoton johtaminen työssä, työriippuvaisen henkilön kuoleman seuraukset)
• työn vastaanottajat (esim. työn huono laatu, virheet työssä, kuten työriippuvaisten lääkäreiden lääketieteelliset virheet ja burnout)
• taloudellinen (esim. terveydenhuoltokustannukset, tuottavuuden lasku) 

Suurin osa saatavilla olevista tiedoista on luonteeltaan korrelaatiota ja osoittaa yhteyden työriippuvuuden ja mahdollisten kielteisten seurausten välillä. Harvat prospektiiviset tai pitkittäistutkimukset viittaavat kuitenkin työriippuvuuden satunnaiseen rooliin toimintahäiriöissä. Näitä tukevat tapaustutkimukset ja kliininen kirjallisuus terapeuttisia interventioita työstä riippuvaisten henkilöiden keskuudessa, mukaan lukien raportit kliinisen työlääketieteen tilat. Siitä huolimatta tarvitaan lisää laajamittaisia prospektiivisia epidemiologisia tutkimuksia sen selvittämiseksi, missä määrin työriippuvuus vaikuttaa negatiivisiin seurauksiin. Myös järjestelmälliset tutkimukset työriippuvuuden taloudellisista kustannuksista puuttuvat. Suurin osa tiedoista on epäsuoria ja tulee arvioista suuren työmäärän kustannukset, yhtä hyvin kuin työperäinen stressi, masennus tai uupumus tai arviot pakko-oireisen persoonallisuushäiriön terveydenhuoltokustannuksista.

YKSITTÄISET SEURAUKSET

SOSIAALISET SEURAUKSET

TYÖN SAAJAT

TALOUDELLISET SEURAUKSET

Suurin osa tiedoista työriippuvuuden mahdollisista taloudellisista kustannuksista on epäsuoraa ja tulee arvioista suuren työmäärän kustannukset, yhtä hyvin kuin työperäinen stressi, masennus tai uupumus tai arviot pakko-oireisen persoonallisuushäiriön (OCPD) terveydenhuollon kustannuksista. Kohtuulliset bruttoarviot voidaan tehdä todettujen tosiseikkojen perusteella:

• korkea työkuormitus ja ammatillinen stressi ovat riskitekijöitä fyysisille ja henkisille terveysongelmille
• burnout liittyy huonompaan terveyteen
• työriippuvuus liittyy tiukasti korkeaan työmäärään, ammatilliseen stressiin ja burnoutiin
• OCPD liittyy työperäiseen stressiin, uupumukseen ja masennukseen
• OCPD liittyy läheisesti työriippuvuuteen

Siksi seuraava yleinen työriippuvuuden ja maailmanlaajuisen sairaustaakan välinen yhteys yhdessä sen sosioekonomisten kustannusten kanssa voidaan odottaa:

työriippuvuus => suuri työmäärä ja ammatillinen stressi => terveysvaikutukset/sosioekonomiset kustannukset

Kun otetaan huomioon OCDP:n rooli työriippuvuuden riskitekijänä ja huonosti hallitun työstressin seurauksena, voi syy-ketju olla:

OCPD => työriippuvuus => suuri työtaakka ja ammatillinen stressi => burnout => terveysvaikutukset/sosioekonomiset kustannukset

Tällä hetkellä OCPD:n ja työriippuvuuden välinen suhde ja niiden vaikutus negatiivisiin seurauksiin vaativat lisää tutkimuksia. Myös työuupumuksen ja huonon terveyden välinen yhteys kaipaa lisäselvitystä. 

Näiden oletusten ja saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että työriippuvuus on merkittävä sosioekonomisten kustannusten lähde teollisuusmaissa, koska: 

• terveyteen liittyvä poissaolo töistä,
• terveydenhuollon kulut,
• alentunut tuottavuus.

Työperäisen stressin aiheuttama masennus

Masennus on yksi yleisimmistä työkyvyttömyyden syistä teollisuusmaissa.

Työstressiin liittyvän masennuksen tämänhetkiset arvioidut kustannukset Euroopan unionissa ovat 617 miljardia euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin useimpien Euroopan maiden bruttokansantuote (BKT). 

Pakko-oireinen persoonallisuushäiriö

Pakko-oireinen persoonallisuushäiriö (OCPD; DSM-luokitus) tai anankastinen persoonallisuushäiriö (APD; ICD-luokitus) on yleisin persoonallisuushäiriö koko väestössä (3%–8%) ja avohoitoryhmissä. OCPD/APD on tunnistettu tuottavan suurin taloudellinen taakka persoonallisuushäiriöiden joukossa suorien lääketieteellisten kustannusten ja tuottavuuden menetyksien osaltaylittää jopa rajallisen persoonallisuushäiriön (BPD) kustannukset. Lisäksi potilaat, joilla on persoonallisuushäiriöillä on laajempi historia psykiatrisessa avohoidossa, laitoshoidossa ja psykofarmakologisessa hoidossa kuin vertailupotilailla, joilla on vakava masennushäiriö.

Suomalainen tutkimus osoitti, että 50%:lla miehistä ja 28%:lla naisista, joilla oli ensimmäinen masennusjakso työterveyshuollon yksiköistä palkatuista työntekijöistä, diagnosoitiin OCPD/APD. Tämä on yhdenmukainen väliselle suhteelle raportoitujen vaikutuskokojen kanssa OCPD/APD ja burn-out. 

Sydän- ja verisuonisairaudet ja muut terveysongelmat

Neuropsykiatriset häiriöt ja ei-tarttuvat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit (CVD) ja diabetes ovat yleisimmät syyt maailmanlaajuiseen tautitaakkaan. Heidän työstressiin liittyvät kokonaiskustannukset ovat enemmän kuin hälyttäviä, ja toiseksi kallein kategoria on sydän- ja verisuonitauti.