Your feedback from survey – Work Addiction

Kyselystä saatu yksilöllinen palaute

Työriippuvuuskyselyymme vastanneet saavat sen lopussa yksityiskohtaista palautetta.

Palaute voi auttaa saamaan laajemman näkökulman oman työkyvyn tarkasteluun, huomaamaan korkean työstressin aiheuttamia riskejä sekä tunnistamaan stressin taustalla olevia työympäristöön tai yksilöllisiin tekijöihin (esim. persoonallisuuteen) liittyviä syitä.

Palaute perustuu ajantasaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tässä osiossa esitellään kyselyn muuttujia ja vinkataan muita lähteitä (mm. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja muiden laitosten ja organisaatioiden sivuja sekä tieteellisiä julkaisuja, myös meta-analyysejä ja katsausartikkeleita, jos niitä on saatavilla), joista on löydettävissä yksityiskohtaisempaa tietoa tällä sivulla käsiteltyihin aiheisiin liittyen. Eri muuttujien tieteellisen näytön vahvuus voi vaihdella, joten esittelemme kunkin muuttujan kohdalla, kuinka laajasti tutkittua tai vakiintunutta kyseinen tieto on.

Kyselystä annettu palaute on jäsennelty seuraavalla tavalla:

työriippuvuuden riski
työhön liittyvän masennuksen riski
työhön liittyvä terveys ja toimintakyky
työympäristö ja sosiaalinen tuki
yksilölliset tekijät/persoonallisuus

Nämä osiot muodostavat kaksi pääryhmää. Ensimmäinen koskee työhön liittyvää mielenterveyttä, johon lukeutuvat työriippuvuus ja työhön liittyvä masennus. Toinen sisältää lisätietoa terveyteen liittyvistä työympäristön tekijöistä (työuupumus ja stressi) sekä analyysin mahdollisista työriippuvuuden, työhön liittyvän masennuksen ja työuupumuksen riskiin liittyvistä tekijöistä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto siitä, miten nämä tekijät liittyvät terveysriskeihin.

Esimerkiksi korkea työstressi lisää työriippuvuuden, työhön liittyvän masennuksen ja työuupumuksen riskiä. Samaan aikaan alhainen työtyytyväisyys tai työn ja vapaa-ajan epätasapaino voivat lisätä työriippuvuuden, työhön liittyvän masennuksen ja työuupumuksen riskiä. Näiden tekijöiden ja terveysriskien välisten syy-seuraussuhteiden tieteellisten tutkimustulosten luotettavuus vaihtelee; sen vuoksi kutakin ilmiötä esitellään tarkemmin.

Työriippuvuuteen, työhön liittyvään masennukseen ja työuupumusriskiin liittyviä tekijöitä
Palautteessa KORKEA pistemäärä seuraavista:	Palautteessa MATALA pistemäärä seuraavista:
työstressi ja yleinen koettu stressi (hyvin voimakas) organisaatioon samaistuminen työkeskeisyys	työtyytyväisyyteen työn ja yksityiselämän vapaa-ajan tasapaino ammatillinen minäpystyvyys merkityksellisyys työssä terve työhön sitoutuminen
työntekijöiden väliseen kilpailuun kannustava ilmapiiri	työntekijöiden henkilökohtaiseen kehittymiseen keskittyvä ja sitä tukeva ilmapiiri
Työn vaatimukset	Työn voimavarat: organisaation tuki
työriippuvaista käyttäytymistä ilmentävä esihenkilö työriippuvuudelle altistava ympäristö	esimiehen tuki työhön liittyvissä asioissa työkavereiden tuki työhön liittyvissä asioissa läheisten tuki työhön liittyvissä asioissa
Persoonallisuuden piirteet
toimintaa häiritsevä perfektionismi itsekeskeisyys vaikeus sietää epävarmuutta	tunne-elämän vakaus itsearvostus

Kyselypalautteen punaisella merkityt pistemäärät osoittavat alueita, jotka voivat liittyä korkeaan työstressiin ja ongelmiin psyykkisessä toimintakyvyssä.

HUOMAA: Nämä tulokset eivät muodosta psykologista diagnoosia, vaan ovat ainoastaan suuntaa antava arvio tiettyjen piirteiden ja ilmiöiden vakavuudesta.

Jos tulokset herättävät huolta (esim. palautteessa on viittaus työriippuvuuteen tai työhön liittyvään masennukseen), on tärkeää hakeutua lisätutkimuksiin mahdollisen diagnoosin vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Näissä tapauksissa suosittelemme ottamaan yhteyttä mielenterveyden hoidon ammattilaiseen.

Jos sinulla on KORKEA TYÖRIIPUVUUDEN RISKI

Kyselyn palaute ei ole psykologinen diagnoosi, vaan ainoastaan suuntaa antava arvio työriippuvuuteen liittyvien oireiden vakavuudesta. Kyselystä voi saada yhden kolmesta alla olevasta korkeaan työriippuvuusriskiin liittyvästä palautteesta.

Korkea pistemäärä kaikilla seitsemällä osa-alueella

Vain hyvin pieni osa väestöstä (tyypillisesti alle 1 %) saa näin korkeat pisteet. Kärsit todennäköisesti pakkomielteestä tehdä ylitöitä, varsinkin jos Sinulla on korkeat pisteet myös työhön liittyvästä masennuksesta ja työuupumuksesta. Sinulla on todennäköisesti muita terveysongelmia tai liiallisesta työnteosta johtuvia perhe- tai parisuhdeongelmia. Saatat tuntea syvää yksinäisyyttä työmääräsi vuoksi tai työskentelet paljon, koska olet hyvin yksinäinen.

Saatat kokea vieroitusoireita, jos yrität vähentää työntekoa tai levätä työstäsi. Saatat esimerkiksi tuntea olosi ahdistuneeksi, levottomaksi, ärtyneeksi, masentuneeksi tai väsyneeksi. Saatat kokea myös päänsärkyä, lihassärkyä, unihäiriöitä tai flunssan kaltaisia oireita viikonloppuisin tai lomien aikana, kun et työskentele. Olet saattanut yrittää tehdä vähemmän töitä tai ajatella töitä vähemmän, mutta et ole pystynyt siihen. Saatat tuntea voimakasta ja hallitsematonta sisäistä pakkoa työntekoon. Jos jokin näistä kuvauksista pätee Sinuun, on suositeltavaa kääntyä ammattilaisen puoleen varsinaisen diagnoosin tekemiseksi. Verkkosivultamme löydät tietoa työriippuvuudesta, olemassa olevista keinoista tilanteen parantamiseksi sekä siitä, mistä voi hakea apua.

Raja-arvon yläpuolella. Mahdollinen työriippuvuus.

Tällaisen palautteen saaminen tarkoittaa, että Sinulla on suuri riski työriippuvuuden kehittymiselle. Aiempien tutkimusten perusteella tämän raja-arvon täyttävien lukumäärä vaihtelee maittain (esiintyvyys noin 7-20 %). Kuten kaikilla muillakin riippuvuuksilla, myös työriippuvuudella voi olla lievempiä tai vakavampia muotoja. Saamasi pisteet viittaavat siihen, että Sinulla on korkea riski työriippuvuuden kehittymiseen, mutta tarvitset ammattilaisen arvioinnin tilanteesi vakavuuden kartoittamiseksi.

Tilanteesi vakavuus riippuu pääasiassa kahdesta tekijästä.

Ensimmäinen on työn tekemisen pakottavuuden vahvuus. Voitko hallita sitä, kuinka paljon työskentelet? Pystytkö halutessasi irrotauttumaan työstäsi?

Toinen on liiallisen työnteon seuraukset. Saitko korkeat pisteet myös työhön liittyvästä masennuksesta ja työuupumuksesta? Kuinka paljon stressiä koet työhösi liittyen? Onko Sinulla muita työskentelyn määrääsi liittyviä terveysongelmia tai perhe- tai parisuhdeongelmia?

Jos Sinusta tuntuu, että saatat olla riippuvainen työstä, ota yhteyttä ammattilaiseen, joka voi tehdä mahdollisen varsinaisen diagnoosin. Verkkosivultamme löydät tietoa työriippuvuudesta, olemassa olevista keinoista oman tilanteen parantamiseksi sekä siitä, mistä voi hakea apua. Jos Sinusta tuntuu, että Sinulla saattaa olla ongelma, voit myös yrittää tehdä joitain näistä suositelluista elämäntapamuutoksista.

16-20 pistettä: Työriippuvuuden riski.

Tällaisen palautteen saaminen tarkoittaa, että Sinulla voi olla kohtalainen riski työriippuvuuden kehittymiselle. Todennäköisesti et ole vielä riippuvainen, mutta saatat jo kokea liiallisesta työstä johtuvia alustavia ongelmia tai Sinusta saattaa tuntua, että työskentelet liikaa ja olet hiljalleen menettämässä hallinnan työnteon määrään. Verkkosivultamme löydät tietoa työriippuvuudesta, olemassa olevista keinoista oman tilanteen parantamiseksi sekä siitä, mistä voi hakea apua. Jos Sinusta tuntuu, että Sinulle voisi kehittyä työriippuvuutta, voit yrittää tehdä joitain näistä suositelluista elämäntapamuutoksia, jotka voivat estää täysimittaisen työriippuvuuden syntymisen.

Tämä koko verkkosivu on omistettu työriippuvuudelle. Sivuilta löytyy ajantasaista tietoa työriippuvuuden historiasta, määritelmästä ja oireista, esiintyvyydestä, riskitekijöistä, yhteydestä työuupumukseen ja muihin seurauksiin, liitännäissairauksista sekä sen diagnosoinnista.

Aivan erityisesti kannattaa huomioida sivustolla oleva ajantasainen tieto mahdollisista ratkaisuista työriippuvuudesta selviämiseen, muun muassa omatoimisista elämäntapamuutoksista, mesotason organisaatioratkaisuista, makrotason suosituksista poliittisille päättäjille, instituutioille, kansainvälisille järjestöille ja hallituksille, sekä terapiavaihtoehdoista. Sivuilla kerrotaan myös, mistä apua voi hakea.

Jos sinulla on KORKEA TYÖHÖN LIITTYVÄN MASENNUKSEN

Sinulla on työhösi liittyviä masennusoireita. On suositeltavaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen tutkimuksiin mahdollisen masennusdiagnoosin todentamiseksi. Jos saat varsinaisen diagnoosin, terveydenhuollon ammattilainen auttaa Sinua masennuksen hoidon kanssa.

Voiko työ aiheuttaa masennusta ?

Masennus johtuu sosiaalisten, psykologisten ja biologisten tekijöiden välisestä monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Korkea krooninen stressi on masennuksen riskitekijä: esim. epäsuotuisat elämäntapahtumat (työttömyys, suru, traumaattiset kokemukset) lisäävät masennuksen kehittymisen todennäköisyyttä. Masennus puolestaan voi lisätä stressiä ja toimintahäiriöitä sekä pahentaa siitä kärsivän elämäntilannetta ja itse masennusta.

Näin ollen erittäin stressaava työympäristö voi lisätä masennuksen riskiä, pahentaa masennusta tai estää toipumasta masennuksesta.

Onko masennus yhteydessä työriippuvuuteen?

Masennus voi olla suoraan yhteydessä työriippuvuuteen (jos yksilöllinen riski työriippuvuuden kehittymiselle on suuri), mutta tämän diagnoosin antaminen vaatii ammattilaisen tekemää lisäselvitystä.

Masennus voi myös olla liittymättä työriippuvuuteen, ja siihen voivat vaikuttaa muut työssä stressaavat tekijät, kuten työpaikkakiusaaminen, liiallinen työtaakka, tuen puute ja muut tutkimuksissa havaitut työhön liittyvän masennuksen riskitekijät.

Myös työympäristön ulkopuoliset seikat voivat vaikuttaa masennukseen. Näitä ovat mm. yksilölliset tekijät (esim. persoonallisuus, traumat, terveysongelmat) tai sosiaaliset tekijät (esim. ihmissuhdeongelmat). Työympäristön ulkopuoliset tekijät voivat olla vuorovaikutuksessa työstressin kanssa, tai työ voi pahentaa niitä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Masennus on vakava mielenterveyden ongelma.

Kaikissa tapauksissa on tärkeää saada apua ja ymmärtää, mistä ongelmat saattavat johtua.

Jos työ on masennuksen ensisijainen aiheuttaja, on olemassa nimenomaan työhön liittyvän masennuksen hoitoon tarkoitettuja menetelmiä, joita voidaan käyttää tilanteen parantamiseksi.

TYÖHYÖN LIITTYVÄ TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Seuraavien osioiden avulla voi tarkastella yleistä työkykyään. Kyselymme jälkeen näytettävä henkilökohtainen palaute kattaa työriippuvuuden ja työhön liittyvän masennuksen riskin lisäksi keskeisiä työssä vaikuttavia psyykkisen ja fyysisen terveyden alueita.

Työuupumus (loppuunpalaminen)

Mistä on kyse?

Työuupumus määritellään Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisen tautiluokituksen 11. versiossa (ICD-11) seuraavasti:

”Loppuunpalaminen on oireyhtymä, joka seuraa kroonisesta työstressistä, jota ei ole onnistuttu hallitsemaan. Loppuunpalamista kuvaa kolme ulottuvuutta:

• energian ehtyminen tai uupumusasteinen väsymys;

• lisääntynyt henkinen etäisyys työstä tai työhön liittyvä kielteinen tai kyyninen asenne; ja

• heikentynyt ammatillinen itsetunto.

Loppuunpalaminen viittaa nimenomaan työelämäkontekstin ilmiöihin, eikä sitä tule käyttää kuvaamaan kokemuksia muilla elämänalueilla."

Uupumusasteinen väsymys on loppuunpalamisen keskeisin oire. Se kertoo kokonaisvaltaisesta tuntemuksesta, jossa työmäärä hukuttaa allensa ja työtehtävät uuvuttavat. Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että loppuunpalaminen on hyvin läheisesti yhteydessä masennukseen. Internetistä löytyy lukuisia materiaaleja työuupumukseen liittyen, esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n verkkosivut.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Joissakin maissa, esimerkiksiRuotsissa , työuupumus on tunnustettu sairautena, jonka perusteella voidaan määrätä sairauslomaa. Useimmissa maissa työuupumusta ei kuitenkaan ole vielä virallisesti tunnustettu sairaudeksi. Tästä huolimatta se on vakava terveysongelma, joka voi vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen toimintakykyyn, ja työuupumuksesta selviämiseen voi olla suositeltavaa hakea ammattiapua.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työuupumus liittyy läheisesti työriippuvuuteen ja voi olla sen suurin seuraus .

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työriippuvuus voi aiheuttaa vakavaa työuupumusta, joka saattaa johtaa toimintakyvyttömyyteen sekä työ- että yksityiselämässä. On parempi ennaltaehkäistä työuupumusta sopivilla stressiä vähentävillä keinoilla kuin kärsiä uupumuksen seurauksista ja hoitaa sitä. Toipuminen täysimittaisesta työuupumuksesta voi olla erittäin vaikeaa ja kestää vuosia.

Työstressi ja koettu stressi

Mistä on kyse?

Maailman terveysjärjestö WHO :n mukaan:

"Stressi voidaan määritellä minkä tahansa tyyppiseksi muutokseksi, joka aiheuttaa fyysistä, emotionaalista tai psyykkistä kuormitusta. Stressi on kehosi vastaus kaikkeen sellaiseen, joka vaatii huomiota tai toimintaa. Jokainen kokee stressiä jossain määrin. Tapa, jolla reagoit stressiin, vaikuttaa kuitenkin suuresti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi."

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työstressiä ja korkeaa työkuormitusta pidetään maailmanlaajuisesti yhä useammin merkittävinä tekijöinä sairauksissa ja häiriöissä. Näitä sairauksia ja häiriöitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, syöpä, päihdehäiriöt, neuropsykiatriset sairaudet ja häiriöt (esim. masennus, ahdistuneisuus, Alzheimerin tauti tai Parkinsonin tauti) sekä joukko autoimmuunisairauksia.

Jos kokee korkeaa työstressiä, useimmissa tapauksissa työ on merkittävä stressin lähde elämässä.

Jos kokee korkeaa yleistä stressiä, se tarkoittaa, että stressin kokonaismäärä elämässäsi on korkea ja huolestuttava.

Jotkut saattavat kokea voimakasta stressiä työssään, mutta työn ulkopuolella he viettävät tasapainoista elämää, eikä yleisesti koetun stressin määrä täten ole liian korkea. Toiset taas voivat kokea vähäistä stressiä työssään, mutta korkeaa stressiä sen ulkopuolella (esim. perheongelmiin liittyen). Ensimmäinen askel terveyden hallinnassa on tunnistaa oman elämänsä suurimmat stressin lähteet ja käsitellä niihin liittyviä ongelmia.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Stressi työympäristössä ja sen ulkopuolella on yhteydessä työriippuvuuteen. Suhteessa työriippuvuuteen työstressi voi olla sen merkittävä seuraus tai sen aiheuttaja. Kaikki riippuvuudet liittyvät tehottomaan stressin käsittelyyn ja/tai muihin mielenterveysongelmiin. Toisin sanoen riippuvuus syntyy sen seurauksena, että mielialan säätelystä päihteiden tai käyttäytymisen (kuten työskentelyn) avulla muodostuu tapa Samaan aikaan riippuvuudet lisäävät stressiä ja muita ongelmia. Tämä tapahtuu kahdesta syystä.

Ensimmäinen on, ettei stressin tai ongelmien alkuperäistä aiheuttajaa käsitellä ja poisteta, vaan sitä paetaan päihteillä tai käyttäytymisellä. Esimerkiksi yksinäisyyttä saatetaan paeta liialliseen työskentelyyn, joka voi auttaa unohtamaan kielteiset tunteet ja ajatukset. Oikea ratkaisu olisi kuitenkin terveellisten sosiaalisten suhteiden muodostaminen, mikä saattaa vaatia ponnistelua. Lisäksi sosiaaliselle elämällä tulisi välttelyn sijasta omistaa enemmän aikaa. Sosiaalisten taitojen harjoittelu tai terapia voivat olla hyödyllisiä ja suositeltavia keinoja parantaa vuorovaikutus- ja ihmissuhteiden rakentamistaitoja sekä emotionaalista itsesäätelyä.

Toinen syy on, että päihteet tai käyttäytyminen aiheuttavat lisää ongelmia ja stressiä. Esimerkiksi työriippuvuus voi ajaa työskentelemään fyysisten ja psyykkisten rajojen yli aiheuttaen fyysisiä terveysongelmia, mielenterveysongelmia tai ihmissuhdeongelmia.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Mitä ahdistuneempi työssään ja sen ulkopuolella on, sitä enemmän saattaa kokea psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Pitkäkestoinen huonosti hallittu stressi, erityisesti työhön liittyvä, voi laukaista työriippuvuuden kehittymisen, mikä lisää stressiä ja entisestään vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja toimintakykyyn.

Työtyytyväisyys

Mistä on kyse?

Työtyytyväisyys on myönteinen tunnetila, joka on seurausta siitä, miten työntekijä kokee ja arvioi työnsä tai työssään kohtaamansa kokemukset. Toisin sanoen kyse on siitä, pitääkö työntekijä työstään tai työnsä yksittäisistä puolista. Työtyytyväisyydellä on kognitiivinen (arvioiva), affektiivinen (eli emotionaalinen) ja käyttäytymiseen liittyvä ulottuvuus.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työtyytyväisyys on yhteydessä parempaan yleisterveyteen (sekä psykologiseen että fyysiseen), ja se näyttää olevan yhteydessä parempiin työsuorituksiin. Kuitenkin, joitain tutkimuksia , jotka viittaavat siihen, että työtyytyväisyyden yhteys työsuorituksiin voi jossain määrin selittyä persoonallisuuden ominaisuuksilla, ja toisaalta se voidaan selittää täysin organisaatiopohjaisella itsearvostuksella. Käsitteellä viitataan siihen, missä määrin työntekijä uskoo olevansa arvostettu ja pätevä organisaationsa jäsen. Toisin sanoen työtyytyväisyys on yhteydessä parempiin työsuorituksiin, koska tyytyväiset työntekijät kokevat organisaationsa arvostavan heitä. He työskentelevät paremmin ja ovat tyytyväisiä, koska heitä arvostetaan. Lukuisat tutkimukset tarkastelevat työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten palkkaa, työsuhteen muotoa, sekä kiinnostuksen kohteet sopivat. Toisaalta työtyytyväisyys voi vaikuttaa myönteisesti organisaatiokansalaisuuteen, aiheuttaa vähemmän haitallista käyttäytymistä työssä, vähemmän työpaikanvaihtoaikeita ja toteutunutta henkilöstön vaihtuvuutta sekä vähemmän poissaoloja ja työntekijöiden myöhästymisiä.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on yhteydessä alempaan työtyytyväisyyteen. Vaikka jotkut voivat aluksi tuntea paljon mielihyvää, ylpeyttä ja tyydytyksen tunnetta työhönsä liittyen, myöhemmin työriippuvuuden ja/tai työuupumuksen kehittyessä myönteiset tunteet voivat vähitellen heiketä. Työriippuvuus liittyy työuupumuksen ammatillisen itsetunnon heikkenemisen ulottuvuuteen, joka voi vaikuttaa työstä saatavaan mielihyvään. Emotionaalinen asennne työhön on kielteinen, jos työntekijä kokee hukkuvansa velvollisuuksiinsa, jäävänsä vaille esihenkilön ja työtovereiden tukea, kilpailevan jatkuvasti aikaa vastaan ja jäävänsä vaille kunnollisia palkkioita ponnisteluihinsa nähden. Stressaava työympäristö voi aiheuttaa alhaista työtyytyväisyyttä ja ajaa kohti työriippuvuutta, mikä edelleen lisää stressiä ja vähentää työtyytyväisyyttä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työtyytyväisyys liittyy yleiseen hyvään toimintakykyyn ja terveyteen. Työriippuvuus voi johtaa alentuneeseen työtyytyväisyyteen sekä heikentää toimintakykyä ja terveyttä. Asianmukaiset toimet työtyytyväisyyden lisäämiseksi (esim. organisaation tuen ja työntekijöiden työn arvostuksen parantaminen) voivat todennäköisesti vähentää työriippuvuusriskiä.

Työn ja muun elämän tasapaino

Mistä on kyse?

Työn ja muun elämän tasapaino kuvastaa sitä, kuinka paljon työhön käytetään aikaa suhteessa perheen ja muiden iloa tuottavien asioiden parissa vietettyyn aikaan. Työn ja muun elämän tasapainon tieteellinen tutkimus on systemaattista, ja monilla organisaatioilla ja laitoksilla on aiheesta tuoreita tutkimustuloksia. Esimerkiksi OECD on tuottanut aiheesta mielenkiintoista tietoa muun muassa vertailemalla maiden välisiä eroja työn ja muun elämän tasapainossa Better Life -indeksissä.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työn ja muun elämän tasapainoon vaikuttavat monet tekijät, kuten korkeat työn vaatimukset, vähäiset työn voimavarat (esim. organisaatiotuki), perheeseen liittyvät vaatimukset ja voimavarat, sosioekonominen asema ja yksilölliset tekijät (esim. persoonallisuus).

Työn ja muun elämän tasapaino on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin, mukaan lukien perhetyytyväisyyteen ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen.

Elämäntilanteesta riippuen voi olla syytä tarkastella, mitkä tekijät häiritsevät työn ja muun elämän tasapainoa. Joitain niistä voidaan käsitellä tehokkaasti paremman elämänlaadun saavuttamiseksi. Esimerkiksi pari- tai perheterapia voi ratkaista kotona olevia ongelmia. Jos terveellisten sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä on ongelmia, voi sosiaalisten taitojen harjoittelu voi olla vaihtoehto. Myös ajanhallinta voi muodostua ongelmaksi. Esimerkiksi toimintaa häiritsevä perfektionismi liittyy siihen, että aikaa tuhlaantuu merkityksettömiin yksityiskohtiin, mikä usein johtaa siihen, ettei tehtäviä saada valmiiksi ajallaan. Tällöin hukataan aikaa, jonka olisi voinut käyttää perheen tai muun iloa tuottavan tekemisen parissa.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on yhteydessä epätasapainoon niin työn ja perhe-elämänkuin työn ja vapaa-ajan välillä, alhaisempaan perhetyytyväisyyteen ja perheen toimintakykyyn, alhaisempaan aviopuolisoa kohtaan koettuun kiintymykseen, kumppanille tarjotun tuen vähenemiseen, perhevuorovaikutuksesta vetäytymiseen ja kommunikaatiovaikeuksiin.

Ongelmallinen sosiaalinen toiminta on on oleellisesti yhteydessä työriippuvuuteen. Professori Bryan E. Robinson omisti läpi 90-luvun ja vielä myöhemminkin tutkimusuransa työriippuvaisten yksilöiden perheiden ja sosiaalisen toimintakyvyn tutkimiseen. Työstä riippuvaisten puolisot tuntevat usein olevansa yksinäisiä, väärinymmärrettyjä ja että heidät on jätetty yksin vanhemmuuden velvollisuuksien kanssa. Heidän lapsensa kärsivät syvistä psykologisista ongelmista, muun muassa ahdistukseen ja masennukseen johtavista hylätyksi tulemisen ongelmista sekä muista tunne- ja käyttäytymisongelmista (joidenkin tutkimusten mukaan työriippuvaisten lapset saattavat kärsiä näistä ongelmista useammin kuin alkoholiongelmaisten vanhempien lapset).

Monille työ voi olla pakopaikka perheen ongelmista, mikä puolestaan pahentaa alkuperäisiä ongelmia entisestään. Terveen ja kannustavan perheympäristön tai ystävien puute voi lisätä työriippuvuuden riskiä.

Toisaalta työ voi olla liian vaativaa ja stressaavaa, eikä aikaa ja energiaa välttämättä löydy mihinkään työn ulkopuoliseen, kuten perheelle, ystäville ja harrastuksille. Tämä voi johtaa entistä voimakkaampaan stressiin ja sitä kautta psyykkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin, muun muassa lisääntyneeseen työriippuvuuden riskiin. Tämä voi olla erityisen epäedullista, sillä kun pakkotila (sisäinen paine) työn tekemiseen on syntynyt, voi lopettaminen olla vaikeaa jopa silloin, kun liiallisia ulkoisia vaatimuksia vähennettäisiin.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työn ja muun elämän tasapaino on yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Monet tekijät voivat vaikuttaa siihen, joten on tärkeää tarkastella ja ymmärtää omaa elämäntilannettaan, jotta voi puuttua tasapainoa mahdollisesti horjuttaviin tekijöihin. Työriippuvuus on tiukasti yhteydessä työn ja muun elämän epätasapainoon työn mennessä kaiken muun edelle. Työn ja muun elämän tasapainoon vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen voi auttaa vähentämään työriippuvuuden riskiä tai toipumaan riippuvuudesta.

Samastuminen organisaatioon

Mistä on kyse?

Samastuminen organisaatioon viittaa siihen, kuinka vahvasti työntekijä määrittää itsensä organisaation jäseneksi ja kuinka vahvasti hän kokee yhtenäisyyden tunnetta organisaation, sen arvojen, brändin, menettelytapojen jne. kanssa.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Organisaatioonsa samastuvilla työntekijöillä on yleensä korkeampi työhön liittyvä suorituskyky ja he todennäköisemmin ilmentävät organisaatiokansalaisuutta, esimerkiksi tekevät rakentavia ehdotuksia tai auttavat työtovereita. He ovat tyytyväisempiä työhönsä ja irtisanoutuminen on epätodennäköisempää.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että työntekijöiden samastuminen organisaatioon on myönteisesti yhteydessä työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Liikaa tunnistamista liittyy kuitenkin työriippuvuuteen, joka puolestaan on yhteydessä heikentyneeseen hyvinvointiin. Niin sanottu yksiulotteinen identiteetti voi aiheuttaa paljon ongelmia. Yksiulotteisella identiteetillä tarkoitetaan sitä, että ihmisen koko käsitys itsestään on peräisin yhdestä aktiviteetista tai sosiaalisesta roolista. Yksiulotteista identiteettiä on tutkittu parhaiten urheilijoiden, erityisesti nuorten urheilijoiden keskuudessa, jotka usein johtavat koko identiteettinsä harjoittelemastaan urheilulajista. Yksiulotteinen identiteetti voi johtaa uupumukseen ja epäsuotuisaan urakehitykseenVastaavasti vain työstä johdettu käsitys omasta identiteetistä voi johtaa täydelliseen ja yksinomaiseen keskittymiseen työhön, liialliseen stressiin (joka liittyy yksiulotteisesta identiteetistä aiheutuviin ongelmiin), sekä äärimmäisiin tunne- ja käyttäytymisreaktioihin työelämässä koettuihin epäonnistumisiin. Kohtuuttomat ponnistelut työssä menestymiseksi, virheiden välttäminen sekä koko identiteettinsä ja oman arvonsa rakentaminen työn ja sen tulosten perusteella voivat lisätä riskiä työriippuvuuden kehittymiselle.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Vaikka samastuminen organisaatioon on yleisesti ottaen myönteinen asia, joka saattaa parantaa työssä suoriutumista ja hyvinvointia, voi äärimmäinen samastuminen muuttua työriippuvuuteen johtavaksi pakkomielteeksi. Kun työ ja organisaatio nousevat elämän keskeiseksi osaksi, työn ja muun elämän tasapaino saattaa häiriintyä, mikä puolestaan voi johtaa liialliseen työskentelyyn, työstressiin ja sitä kautta psyykkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin. On tärkeää varoa perustamasta koko identiteettiään vain työllensä. Moniulotteisen identiteetin kehittäminen (ystävänä, kumppanina, vanhempana, paikallisen yhteisön jäsenenä jne.) voi vähentää työriippuvuus- ja työuupumusriskiä.

Ammatillinen pystyvyys

Mistä on kyse?

Ammatillinen pystyvyys liittyy siihen, millaisiksi työntekijä kokee työnsä suorittamiseksi tarvittavat kykynsä. Jos työntekjiällä on korkea ammatillinen pystyvyys, hän on vakuuttunut kyvystään suoriutua työstään hyvin ja ratkaista tehokkaasti kaikki työssään ilmenevät ongelmat.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Joskus voi kokea heikkoa ammatillista pystyvyyttä, jos työ ei vastaa osaamista ja vaatimukset ovat henkilökohtaisia voimvaroja korkeammat. Työntekijä ei esimerkiksi ole riittävän pätevä tiettyyn työhön ja haluaisi mieluummin tehdä jotain omaan koulutukseen ja taitoihin sopivampaa.

Ammatillisen pystyvyyden heikkeneminen voi kuitenkin olla myös uupumuksen oire. Pitkään jatkuneena huonosti hallittu stressi voi saada työmäärän tuntumaan ylivoimaiseksi, minkä seurauksena saattaa tuntua, ettei voi enää tehdä työtään hyvin eikä pysty käsittelemään tehokkaasti työssä syntyviä ongelmia.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus liittyy työuupumukseen kuuluvan ammatillisen itsetunnon heikkenemisen ulottuvuuteen. Emotionaalinen asennne työhön on kielteinen, jos työntekijä kokee hukkuvansa velvollisuuksiinsa, jäävänsä vaille esihenkilön ja työtovereiden tukea, kilpailevan jatkuvasti aikaa vastaan ja jäävänsä vaille kunnollisia palkkioita ponnisteluihinsa nähden. Stressaava työympäristö voi aiheuttaa heikompaa ammatillisen pystyvyyden tunnetta ja ajaa kohti työriippuvuutta, mikä edelleen lisää stressiä ja vähentää kykyä suoriutua työssä hyvin.

Jotkut saattavat yrittää käsitellä alun perin alhaista ammatillista pystyvyyden tunnettaan kompensoimalla sitä uurastuksella. Toisin sanoen he työskentelevät kovasti, koska tuntevat, etteivät voi hoitaa työnsä haasteita tehokkaasti ilman, että he ponnistelevat äärimmäisen paljon. Tämä voi lisätä työriippuvuuden riskiä. Tarvitaan lisää tutkimusta sen ymmärtämiseksi, milloin ja missä määrin alhainen ammatillinen pystyvyys on työriippuvuuden syy, ja milloin ja missä määrin se on työriippuvuuden seuraus.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Ammatillinen pystyvyys liittyy yleiseen hyvään toimintakykyyn ja terveyteen. Työriippuvuus voi johtaa työuupumukseen ja tunteeseen siitä, ettei voi enää tehdä työtään hyvin. Joskus tunne siitä, ettei hallitse työn suorittamiseen vaadittavia taitoja, voi johtaa äärimmäisiin yrityksiin kompensoida se uurastuksella, mikä lisää työriippuvuuden riskiä. Työn vaatimusten mukauttaminen yksilöllisiin voimavaroihin ja oikeat toimet työriippuvuuden riskin vähentämiseksi voivat ehkäistä ammatillisen pystyvyyden tunteen alenemista.

Työn merkityksellisyys

Mistä on kyse?

Työn merkityksellisyys viittaa siihen, missä määrin työsi on sinulle merkityksellistä ja ilmaisee henkilökohtaisia arvojasi. Se yhdistetään usein työpaikan henkisyyteen, ja sitä voidaan tarkastella laajemmasta henkisyyden ja/tai elämän tarkoituksen näkökulmasta.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Elämän merkityksellä tiedetään tutkimusten mukaan olevan myönteinen vaikutus hyvinvointiin, psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, onnellisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Henkisyyden taas tiedetään olevan riippuvuudesta toipumiseen vaikuttava tekijä.

Työn merkityksellisyys vaikuttaa myönteisesti itseen, muihin ja organisaatioon. Se voi edistää henkilökohtaista kasvua, työympäristön kehittymistä ja suorituskyvyn paranemista.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on yhteydessä alhaisempaan elämän merkityksellisyyteen. Monissa tapauksissa se voi johtua liiallisista tietoisista tai tiedostamattomista yrityksistä löytää tai luoda elämän tarkoitus työn kautta. Ongelmia voi syntyä, kun elämän merkitys ja työn merkityksellisyys limittyvät keskenään liikaa, mihin liittyy kyvyttömyys löytää merkitystä ja arvoa muilta elämän alueilta, erityisesti terveistä ja tyydyttävistä sosiaalisista suhteista.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työntekijä saattaa kärsiä alemmasta hyvinvoinnista ja huonommasta terveydestä, jos hänen työsä ei ole merkityksellistä. Samaan aikaan työntekjän vaikutus työtovereihin ja organisaatioon on kielteinen. Toisaalta työriippuvuus voi johtua liiallisista pyrkimyksistä löytää elämälle tarkoitus työssä tai työn kautta. Vaikka on tärkeää kokea työnsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi, sen tulee olla tasapainossa sen kanssa, että pystyy löytämään merkitystä ja arvoa myös muilta elämän alueilta, erityisesti terveistä ja tyydyttävistä sosiaalisista suhteista.

Työkeskeisyys

Mistä on kyse?

Työkeskeisyys viittaa työn arvoon ja tärkeyteen verrattuna muihin elämänalueisiin, kuten vapaa-aikaan, perheeseen ja uskontoon. Työkeskeisen ihmisen identiteetti perustuu vahvasti työhön liittyviin kokemuksiin.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työkeskeisyys on myönteisesti yhteydessä organisaatioon sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen, ja kielteisesti yhteydessä irtisanoutumisaikeisiin.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työkeskeisyys menee jossain määrin päällekkäin työriippuvuuden kanssa. Molemmat käsitteet viittaavat siihen, että työ on tai työstä tulee elämän tärkein toimi. Monissa tapauksissa työkeskeisyys voi edeltää työriippuvuutta. Jotkut, jotka antavat työlle suurta arvoa ja tärkeyttä, eivät välttämättä tule riippuvaisiksi siitä. Monissa tapauksissa muiden elämänalueiden, kuten perheen tai vapaa-ajan, laiminlyöminen voi kuitenkin johtaa pakkomielteiseen asenteeseen työntekoa kohtaan.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työn arvottaminen kaikkein korkeimmalle elämässä voi olla myönteisesti yhteydessä työhön liittyviin ilmiöihin, kuten organisaatioon sitoutumiseen tai työtyytyväisyyteen. Kun työstä tulee elämän keskeinen asia, voi identiteetin ja oma arvon tunne perustua liikaa työhön, mikä johtaa työriippuvuuteen.

Myönteinen työn imu

Mistä on kyse?

Kun työllä on merkitystä ja arvoa ja sen tekemisestä nauttii, kokee myönteistä työn imua.

Myönteinen työn imu on tyydyttävä työhön liittyvä mielentila, jolle on ominaista tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuudella tarkoitetaan korkeaa energiatasoa ja henkistä sitkeyttä työnteon aikana, halukkuutta panostaa työhön sekä sinnikkyyttä vaikeuksienkin edessä. Omistautuminen tarkoittaa sitä, että on vahvasti mukana työssään ja kokee merkityksen, innostuksen, inspiraation ja ylpeyden tunteita sekä työn haastavuutta. Uppoutuminen tarkoittaa täyttä keskittymistä ja mielihyvin työhön syventymistä, jolloin aika kuluu nopeasti ja työstä irtautuminen on vaikeaa.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työn imu on myönteistä työasennetta, joka on yhteydessä suotuisiin lopputulemiin ja terveyteen.

Työn imu ymmärretään joskus loppuunpalamisen vastakohtana, jolla on lukuisia myönteisiä lopputulemia, joista suurin osa liittyy motivaatioon. Työn imua kokevat työntekijät kokevat aktiivisempia, myönteisempiä tunteita kuin työn imua kokemattomat työntekijät. He ovat avoimempia uusille kokemuksille, luovia ja innokkaita oppimaan. He myös näyttävät suoriutuvan työssään paremmin.

Työn imu on yhteydessä parempaan terveyteen. Yksi mahdollisista selityksistä on, että työn imua kokevat työntekijät ovat motivoituneempia vapaa-ajan aktiviteetteihin, jotka rentouttavat ja auttavat irtautumaan työstä psyykkisesti. Tällaisia aktiviteetteja ovat mm. urheilu ja liikunta, sosiaalinen toiminta ja harrastukset.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus ja työn imun kokeminen ovat läheisiä, mutta kuitenkin eri ilmiöitä. Työriippuvuus on patologinen, riippuvuutta aiheuttava malli, joka johtaa monenlaisiin kielteisiin seurauksiin. Työn imu on myönteistä työasennetta, joka on yhteydessä suotuisiin lopputulemiin ja terveyteen. Hankalaa on kuitenkin se, että molemmat sisältävät samanlaisia piirteitä: työhön käytetään runsaasti aikaa ja vaivaa, joten pintapuolisin ne saattavat näyttää hyvin samanlaisilta eikä niitä ole helppo erottaa toisistaan. Näiden kahden ilmiön vertaamiseksi ja erottamiseksi on tehty paljon tutkimusta .

Myönteisen työn imun ja työriippuvuuden toisiinsa mahdollisesti linkittäviä sekä työn imun pakkomielteiseksi ylityöskentelyksi mahdollisesti muuttavia tekijöitä ovat työn imuun kuuluva uppoutuminen sekä työriippuvuuteen kuuluva mielialan muokkaamisen ulottuvuus. Työhönsä täysin keskittyneet ja mielihyvin työhönsä syventyneet tuntevat ajan kuluvan nopeasti ja kokevat vaikeuksia työstä irtautumisessa, mikä voi johtaa siihen, että he turvautuvat enenevissä määrin työhön mielialansa säätelemiseksi. Näin voi tapahtua varsinkin, jos läsnä on muita riskitekijöitä, kuten neuroottisuutta persoonallisuudenpiirteenä, toimintaa häiritsevä perfektionismia tai runsasta stressiä. Kun näin tapahtuu, alkaa työntekijä käyttää työtä eräänlaisena "lääkkeenä", jonka avulla hän voi paeta kielteisiä tunteitaan, keskittyä tehtäviinsä ja unohtaa muut elämän ongelmat. Alussa saattaa tuntea jännitystä, iloa, mielihyvää, ylpeyttä ja muita myönteisiä tunteita. Jos työstä kuitenkin tulee "vakiolääke", kokee ajan myötä vähemmän näitä nautinnollisia tunteita ja enemmän sisäistä pakkoa työn tekemiseen. Tällöin tuntuu siltä, kuin jokin työntekijän sisällä pakottaisi häntä työskentelemään – ja kun työntekijä yrittää levätä, vastustaa tätä pakottavaa tunnetta tai vähentää työn määrää, hän huomaa, ettei pystykään siihen. Tässä tilanteessa saattaa kärsiä vieroitusoireista, esimerkiksi ahdistuksesta, levottomuudesta, ärtyneisyydestä, masentuneisuudesta tai väsymyksestä. Viikonloppuisin tai lomien aikana, kun työstä on taukoa, voi kokea päänsärkyä, lihassärkyä, unihäiriöitä tai flunssan kaltaisia oireita.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työn imu ja työriippuvuus saattavat ensisilmäyksellä näyttää samanlaisilta, mutta ne ovat selvästi erilaisia ilmiöitä. Työn imun kokeminen on myönteistä ja terveellistä, varsinkin jos työ on merkityksellistä. Jos kuitenkin alkaa olla liian riippuvainen työn tuomista myönteisistä tunteista ja käyttää työtä päästäkseen eroon muista elämänongelmista ja kielteisistä tunteista, saattaa työn imu muuttua työriippuvuudeksi.

Yleiskuva TYÖHÖN LIITTYVÄSTÄ TERVEYSTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ

Työn merkityksellisyyden ja ammatillisen pystyvyyden kokeminen on terveellistä ja tuottavaa, ja nämä kokemukset ovat yhteydessä korkeaan työtyytyväisyyteen. Korkea samastuminen organisaatioon ja korkea työkeskeisyys voivat vaikuttaa myönteisesti työtyytyväisyyteen ja suorituskykyyn. Kaikki nämä voivat edistää työn imua.

Elämän merkityksen löytäminen vain työn kautta, äärimmäinen samastuminen organisaatioon ja äärimmäinen työkeskeisyys voivat kuitenkin johtaa työn ja muun elämän tasapainon järkkymiseen. Jos työllään alkaa säädellä mielialaansa, voi työn imusta tulla siirtyneeksi kohti työriippuvuuttta. Tämän seurauksena voi olla liiallista painetta ja työstressiä, jotka johtavat loppuunpalamiseen sekä suorituskyvyn, ammatillisen pystyvyyden ja työtyytyväisyyden heikkenemiseen. Myös terveys, hyvinvointi ja sosiaalinen toimintakyky kärsivät.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Yksi seikka on ylitse muiden: on parempi ennaltaehkäistä kuin parantaa! Täysimittaisen työriippuvuusoireyhtymän hoito voi olla vaikeampaa kuin työriippuvuuden ehkäiseminen. Uupumisesta toipuminen voi kestää vuosia ja olla haastavaa siihen liittyvien terveysongelmien vuoksi. Joskus elämäntilanne voi vaatia ahkeraa työskentelyä. Muissa tilanteissa uskomukset ja arvot voivat ajaa käyttämään liikaa aikaa ja vaivaa työhön. Prioriteettien tarkastelu sekä huomion ja ponnistelujen siirtäminen pelkästä työstä muille elämänalueille voi säästää työntekijän läheisineen kärsimykseltä ja vaivalta.

Tämäkin on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Itsetutkiskelu ja ammattiavun hakeminen voivat auttaa arvioimaan uudelleen omaa asennetta työtä ja elämää kohtaan. Tasapainoisemman elämäntavan kehittäminen voi ehkäistä työriippuvuutta, työuupumusta ja niiden seurauksia sekä parantaa hyvinvointia, terveyttä, onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Kärsivällisyys ja itsemyötätunto auttavat selviytymään tästä haasteesta.

TYÖYMPÄRISTÖ JA SOSIAALINEN TUKI

Työympäristöön liittyvät tekijät voidaan jakaa työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin.

Työn vaatimukset

Työn vaatimuksia ovat mm. korkean paineen kokeminen, tunteisiin liittyvät vaatimukset sekä rooliristiriidat ja -epäselvyydet. Nämä voivat johtaa unihäiriöihin, uupumukseen ja terveyden heikkenemiseen.

Työn voimavarat

Tärkeimpiä työn resursseja ovat esihenkilöiden ja työtovereiden sosiaalinen tuki sekä sopiva motivaatioilmapiiri. Nämä voivat johtaa työhön liittyvään oppimiseen, työn imuun ja organisaatioon sitoutumiseen.

Ympäristötekijöiden rooli työssä ja yleisessä toimintakyvyssä

Ympäristötekijöillä on tärkeä rooli yleisessä terveydessä sekä riippuvuudessaettä työriippuvuudessa. Yksi tärkeimmistä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä on sosiaalinen tuki työssä ja työn ulkopuolella. Muita tärkeitä korkeaan työstressiin ja siten henkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat työn vaatimukset (fyysiset, kognitiiviset ja emotionaaliset paineet sekä aikapaineet) ja työmotivaatioilmapiiri. Korkean työntekijöiden välisen kilpailun ja korkeapaineisten työympäristöjen tiedetään aiheuttavan paljon stressiä ja rasitusta ja ne voivat edistää terveysongelmia. Toisaalta työntekijöiden kehittymiseen ja hyvinvointiin keskittyvät kannustavat työympäristöt vaalivat tuottavuutta ja terveyttä. Yleisesti ottaen sosiaalinen tuki on yhteydessä alempaan työstressiin. Tuk vähentää työstressiä vähentämällä koettua rasitusta, lieventämällä havaittuja stressitekijöitä ja säätelemällä stressitekijän ja rasituksen suhdetta.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Tietyt työympäristöt saattavat lisätä työriippuvuuden riskiä. Korkeat vaatimukset, alhainen tuki ja voimavarat työssä sekä hektinen työriippuvuudelle altistava ympäristö voivat laukaista työriippuvuuden niissä työntekijöissä, jotka ovat sille alttiita – erityisesti niissä, jotka ovat perfektionistisia ja haluavat välttää jopa kaikkein pienimpiä virheitä hinnalla millä hyvänsä. Riippuvuuden kehittymiseen voivat vaikuttaa erilaiset tekijät. Joskus velvollisuudentunto työtovereita tai työn vastaanottajia kohtaan saattaa ajaa työskentelemään yli omien kykyjen ja rajojen. Toisaalta pomon ja työpaikan menettämisen pelko voivat ajaa työskentelemään ylettömän ankarasti, mikä voi heikentää terveyttä ja laukaista käyttäytymismallin, jossa ylityöskentely on pakonomaista.

Epäsuotuisten olosuhteiden tiedetään johtavan kaikenlaista riippuvuutta aiheuttavaa käyttäytymistä. Vietnamin sodanaikana iso osa Yhdysvaltain sotilaista oli riippuvaisia heroiinista, mutta suurin osa heistä toipui välittömästi sodasta palattuaan. Erittäin stressaava ympäristö ikään kuin pakotti heidät riippuvuuteen. Samoin erittäin stressaava työympäristö voi aiheuttaa erilaisia riippuvuuksia, myös työriippuvuutta. Esimerkiksi lääkärien alkoholin väärinkäyttöön liittyvät ongelmat ovat ulleet tutkimuksissa selvästi esiin. Lääkärit käyttävät alkoholia ja muita päihteitä selviytyäkseen työhönsä liittyvästä äärimmäisestä stressistä ja vastuullisuudesta.

Työn tekemiseen tai työn miettimiseen käytetyn ajan lisääminen voivat olla tapoja käsitellä työssä koettuja ylivoimaisia vaatimuksia ja stressiä. Työntekijä haluaa tehdä parhaansa, jolloin työhön käytetyn ajan lisääminen – kaikkien ongelmien kohtaaminen ja analysointi – vaikuttaa järkevältä ja tehokkaalta toimintatavalta. Tällainen lähestymistapa voi kuitenkin johtaa työnteon pakonomaisuuden kehittymiseen. Ajan myötä voi olla yhä vaikeampaa irrottautua työstä ja rentoutua, ja työntekijä saattaa jopa saada tyypillisiä vieroitusoireita yrittäessään levätä työstä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

WHO:n katsauksen pohjalta tiedetään, että työympäristöllä on ratkaiseva vaikutus terveydelle. Myönteisen työympäristön varmistamiseksi tai kielteisen työympäristön seurausten käsittelemiseksi on olemassa erilaisia toimintatapoja. Tässä osiossa voi lukea kyselypalautteessamme esiin nousseista tärkeimmistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa työssä koettuun stressiin ja sitä kautta työriippuvuusriskiin sekä muihin terveysongelmiin liittyviin riskeihin.

Työskentelymotiiveihin liittyvä ilmapiiri työpaikalla

Mistä on kyse?

Jokaisella organisaatiolla ja työpaikalla on oma työilmapiirinsä, joka perustuu tiettyihin arvoihin ja tavoitteisiin. Organisaation tapoihin motivoida työntekijöitään liittyy kaksi tärkeää ulottuvuutta, jotka ovat organisaation ajama ja rohkaisema työntekijöiden välinen kilpailu sekä työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen keskittyminen.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Ihmisten kilpailuhenkisyys vaihtelee toisten ollessa enemmän ja toisten vähemmän kilpailusuuntautuneita. Vaikka kilpailuun kannustavat työympäristöt ovat stressaavia kaikille, ne voivat vaikuttaa joihinkin ihmisiin kielteisemmin kuin toisiin. Kilpailuhenkisyys liittyy niin sanottuun A-tyypin persoonallisuuteen, ja kilpailuhenkisyys eräänä A-tyypin persoonallisuuden ulottuvuutena on yhteydessä korkeampaan sydän- ja verisuoniriskiin naisilla. Jopa kilpailuhenkiset ihmiset voivat siis kärsiä terveydellisistä seurauksista, jotka liittyvät heidän taipumuksistaan johtuvasta korkeasta stressistä. Kilpailuympäristö on kuitenkin todennäköisesti vielä stressaavampi ja terveydelle haitallisempi niille, jotka eivät ole kilpailuhenkisiä eivätkä arvosta kilpailullisuutta.

Sen sijaan henkilökohtaiseen kehitykseen keskittyvät organisaatiot yleensä tarjoavat enemmän tukea antavan työympäristön ja vähentävät työstressiä.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on johdonmukaisesti yhteydessä tyypin A persoonallisuuteen a sen kilpailullisuusulottuvuuteen. Työstä riippuvaiset johtajat voivat luoda työriippuvuudelle altistavan ja kilpailuhenkisen työympäristön. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöihin eri tasoilla lisäämällä työn vaatimuksia, stressiä ja työriippuvuuden riskiä.

Työriippuvuus liittyy korkeisiin työn vaatimuksiin ja alhaisiin voimavaroihin, kuten huonoon työn hallintaan. Kilpailullisuutta edistävä motivaatioilmapiiri voi yllyttää työntekijät äärimmäisiin ponnisteluihin. Samalla se voi rajoittaa voimavaroja, kuten työtovereiden sosiaalista tukea, vähentää työn hallintaa ja näiden seurauksena lisätä työriippuvuuden riskiä.

Toisaalta työntekijöiden henkilökohtaista kehitystä kannustava ja tukeva motivaatioilmapiiri voi vähentää työriippuvuuden riskiä, koska se vastaa heidän perustarpeisiinsa .

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työriippuvuus liittyy korkeisiin työn vaatimuksiin ja alhaisiin voimavaroihin, erityisesti alhaiseen sosiaaliseen tukeen työssä. Työntekijöiden välistä kilpailua edistävä motivaatioilmapiiri todennäköisesti lisää työntekijöiden työriippuvuuden riskiä, koska se lisää mahdollisuuksia kokea stressiä, estää yhteistyöhön liittyvää sosiaalista tukea ja kannustaa äärimmäiseen työpanokseen. Sen sijaan henkilökohtaista kehitystä rohkaiseva, kannustava motivaatioilmapiiri voi vähentää stressiä ja siirtää painopisteen henkilökohtaisesta menestyksestä yhteistyöhön. Se edistää entisestään sosiaalista tukea, joka on ratkaiseva voimavara stressin käsittelyssä.

Työn vaatimukset

Mistä on kyse?

Työn vaatimuksiin kuuluu kognitiivisia, emotionaalisia ja työtaakkaan liittyviä vaatimuksia.

Kognitiivisiin vaatimuksiin kuuluu tarve hallita ja muistaa monia asioita.

Emotionaalisia vaatimuksia ovat muiden ihmisten emotionaalisten ongelmien ja emotionaalisesti latautuneiden tilanteiden käsitteleminen.

Aikapaine liittyy tarpeeseen työskennellä erittäin nopeasti koko ajan. Liiallinen työtaakka tarkoittaa, että on aina jäljessä aikataulusta ja kilpailee ajan kanssa.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Liialliset työn vaatimukset johtavat monenlaisiin tuottavuuden ja terveyden kannalta kielteisiin seurauksiin, mm. unihäiriöihin, uupumukseen sekä psyykkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on yhteydessä korkeisiin työn vaatimuksiin. Itse asiassa yhä useammat tutkimukset tarkastelevat ja näyttävät todeksi erilaisia tapoja, joilla työn vaatimukset voivat lisätä työriippuvuutta ja siten vaikuttaa terveyteen, muun muassa kliiniseen masennukseen.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työn vaatimusten asianmukainen hallinta ja vähentäminen voi vähentää työriippuvuuden ja muiden terveysongelmien riskiä ja parantaa tuottavuutta.

Koettu organisaation tuki

Mistä on kyse?

Koettu organisaation tuki tarkoittaa uskomuksiasi siitä, missä määrin organisaatio arvostaa työpanostasi ja välittää hyvinvoinnistasi.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Koetulla organisaation tuella on vahva myönteinen vaikutus työntekijöiden sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja organisaation sitoutumiseen, ja kohtalainen vaikutus organisaatiokansalaisuuteen, työpaikanvaihtoaikeisiin sekä työntekijöiden suorituskykyyn. Koettu organisaation tuki voi auttaa purkamaan työn ja perheen välisiä konflikteja ja parantamaan tyytyväisyyttä elämään. Koettuun organisaation tukeen vaikuttavat pitkälti oikeudenmukaisuus, kehitysmahdollisuudet sekä esihenkilöltä ja työtovereilta saatu tuki.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on kielteisesti yhteydessä organisaatiotukeen, erityisesti työtovereilta saatuun tukeen. Riippuvuudet kehittyvät stressin selviytymiskeinona, kun työntekijän ei ole erilaisien syiden takia mahdollista tukeutua muihin tehokkaisiin toimintatapoihin. Tuen puute organisaatiossa saattaa asettaa jotkut ihmiset alttiiksi työriippuvuuden kehittymiselle. Näin ollen terveen organisaatiokulttuurin ja -tuen kehittäminen, oikeudenmukaisuuden edistäminen, kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen sekä esihenkilön ja työtovereiden tuki voivat vähentää työntekijöiden työriippuvuuden riskiä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Koettu organisaation tuki vaikuttaa myönteisesti lukuisiin sellaisiin työhön liittyviin asenteisiin ja käyttäytymiseen, jotka edistävät tyydyttävää ja tuottavaa työtä ja voivat vähentää työriippuvuusriskiä. Koettua organisaation tukea parantavan organisaatiokulttuurin tulisi olla päämääränä kaikilla työpaikoilla.

Esihenkilöltä saatava tuki työhön liittyvissä asioissa

Mistä on kyse?

Koettu esihenkilön tuki tarkoittaa työntekijöiden yleistä näkemystä siitä, missä määrin esihenkilöt arvostavat heidän panostaan ja välittävät heidän hyvinvoinnistaan. Esihenkilöt toimivat organisaation edustajina. He ovat vastuussa työntekijöiden suoritusten ohjaamisesta ja arvioinnista. Tämän takia esimiehen suhtautuminen työntekijään koetaan organisaation tukena.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työssä saatava esihenkilön tuki on tärkeä voimavara, joka auttaa olemaan tuottava ja toimintakykyinen. Tällaisen tuen puute liittyy monenlaisiin kielteisiin seurauksiin, kuten tuottavuuden heikkenemiseen sekä psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin, kuten loppuun palamiseen.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Organisaatioiden johtajilla ja esihenkilöillä on tärkeä rooli työriippuvuusriskissä. Esihenkilöillä itsellään on suurempi riski työriippuvuuden kehittymiselle. Eräässä tutkimuskatsauksessa työriippuvaisten esihenkilöiden todettiin voivan aiheuttaa merkittävää haittaa itselleen, muille työntekijöille, organisaatioille ja työn vastaanottajille, sillä työriippuvaiset esihenkilöt saattavat luoda työriippuvuudelle altistavan työympäristön. Tällaisen työympäristön luomalla esihenkilön työriippuvuudella voi siis olla epäsuora vaikutus työntekijöihin. Esihenkilöiden vähäinen tuki ja korkeat vaatimukset voivat lisätä työntekijöiden työriippuvuusriskiä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä joissakin tutkimuksissa on havaittu myönteinen yhteys esihenkilötuen ja työriippuvuuden välillä. On todennäköistä, että joissakin tapauksissa samastuminen työhön ja myönteinen suhde esihenkilöön voivat lisätä työn imua, mikä johtaa työriippuvuuteen, jos läsnä on muitakin riskitekijöitä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Esihenkilöiden tuki voi vähentää tai lisätä työntekijöiden työriippuvuuden riskiä tuen tyypistä ja muista riskitekijöistä riippuen. Esihenkilöiden ja johtajien tuen puute ja heidän asettamansa korkeat vaatimukset voivat lisätä stressiä, luoda työriippuvuudelle altistavan työilmapiirin ja johtaa loppuupalamiseen.

Työtovereilta saatava tuki työhön liittyvissä asioissa

Mistä on kyse?

Koettu työtovereiden tuki tarkoittaa työntekijöiden yleistä näkemystä siitä, missä määrin heidän työtoverinsa arvostavat heidän työpanostaan ja välittävät heidän hyvinvoinnistaan.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työtovereiden tuki työssä on toinen tärkeä voimavara, joka auttaa olemaan tuottava ja toimintakykyinen. Työntekijät ja esihenkilöt luovat yhteisön. Työpaikalla ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja nämä vuorovaikutussuhteet määrittävät yhteisön elämänlaadun. Tuen ja luottamuksen puute yhteisössä ja ratkaisemattomat konfliktit lisäävät loppuunpalamisen riskiä. Toisaalta kun työhön liittyvät ihmissuhteet ovat tyydyttäviä ja kannustavia ja työntekijöillä on tehokkaita keinoja erimielisyyksien selvittämiseen, he todennäköisemmin kokevat sitoutumista työhön ja työuupumusriski pienenee.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuudelle altistava ympäristö, joka ei tue työntekijää, lisää työstressiä ja voi laukaista työntekijöiden työriippuvuuden ja ylläpitää sitä, etenkin jos organisaatiokulttuuri kannustaa yhteistyön tekemisen sijasta kilpailemaan työtovereiden kanssa.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työtovereiden tuen puute, konfliktit työssä ja rajalliset keinot erimielisyyksien selvittämiseen voivat lisätä stressiä ja luoda työriippuvuudelle altistavan ympäristön, joka johtaa työriippuvuuteen ja työuupumukseen.

Läheisiltä saatava tuki työhön liittyvissä asioissa

Mistä on kyse?

WHO:n mukaan sosiaalinen tuki on olennainen osatekijä ihmisten terveydessä. Se on tiukasti yhteydessä tehokkaaseen stressinhallintaan. Sosiaalinen tuki parantaa yleistä toimintakykyä ja terveyttä aina unen laadun parantumisesta kehon tulehdusprosessien vähenemiseen .

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Myös perhe ja ystävät ovat yksi sosiaalisen tuen lähde, joka auttaa käsittelemään työssä koettua stressiä. Kyky puhua sekä saada emotionaalista ja käytännön tukea läheisiltä ihmisiltä voi torjua työstressin kielteisiä vaikutuksia ja luoda puskuria psyykkisten ja fyysisten terveysongelmien varalta.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuus on yhteydessä työn ja muun elämän välisiin ristiriitoihin, tyytymättömyyteen avioliittoa kohtaan ja alhaiseen perheeseen liittyvään tyytyväisyyteen ja toimintakykyyn. Työstä riippuvaiset henkilöt saavat rajallista sosiaalista tukea perheeltä ja ystäviltä, ja heidän toimintansa sosiaalisissa suhteissa on usein elämän toinen stressin lähde.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Terveet ja kannustavat suhteet perheeseen ja ystäviin ovat psyykkisen ja fyysisen terveyden perusta. Ne voivat auttaa käsittelemään työstressiä ja vähentämään työriippuvuuden ja työuupumuksen riskiä.

Monet tekijät voivat vaikuttaa kykyyn nauttia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja hyötyä siitä. Näitä tekijöitä ovat mm. sosiaalinen ahdistus, rajalliset sosiaaliset taidot ja epäluottamus muita kohtaan. Näiden ongelmien ratkaiseminen, esimerkiksi terveiden ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tähtäävä sosiaalisten taitojen kehittäminen, voi vähentää työriippuvuusriskiä ja parantaa sosiaalisen vuorovaikutuksen kanssa kamppailevien yleistä toimintakykyä ja terveyttä.

Työriippuvaista käyttäytymistä ilmentävä esihenkilö

Mistä on kyse?

Työriippuvuuskyselyssämme kartoitetaan vastaajien käsityksiä heidän esihenkilöstään liittyen mm. siihen, huomaavatko alaiset esihenkilön käytöksessä työriippuvuusoireita. Kyselystä saadussa palautteessa on kunkin vastaajan havaintoihin perustuvaa tietoa oman esihenkilön työriippuvuuden riskistä.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Esihenkilöillä on suurempi riski työriippuvuuteen ja he voivat vaikuttaa työntekijöihinsä kielteisesti eri tasoilla. Työstä riippuvaiset ihmiset ovat stressaantuneempia, ja pomon stressi voi lisätä työntekijän stressiä. Kyse on niin sanotusta läikkymisefektistä (engl. spillover effect), jolla tarkoitetaan yhden henkilön tunteiden vaikutusta siihen, mitä muut ympärillä olevat ihmiset saattavat tuntea. Esimerkiksi pomon uniongelmat voivat aiheuttaa työntekijälle uniongelmia. Jos esihenkilö ei ole nukkunut kunnolla, hän saattaa seuraavana pävänä käyttäytyä loukkaavasti, jolloin työntekijä tuntee olonsa stressaantuneeksi ja nukkuu itsekin huonosti.

Työriippuvaista käyttäytymistä ilmentävät johtajat saattavat määrätä työntekijöilleen enemmän töitä, odottaa työntekijöiden saavuttavan epärealistisen täydellisen suoritustason epärealististen määräaikojen puitteissa, eivätkä he vastaa työtovereidensa tunneperäisiin tarpeisiin. He voivat myös häiritä työntekijöidensä työn ja muun elämän välistä tasapainoa.

Esihenkilöiltä alaisille tapahtuva läikkymisefekti voi edelleen siirtyä työntekijöiden toimintakykyyn perhekontekstissa. Kielteiset kokemukset töissä voivat vaikuttaa perheeseen ja lähikumppaneihin . Esimerkiksi työriippuvuus vaikuttaa kielteisesti perheen toimintakykyyn, ja vanhempien työriippuvuus voi vaikuttaa lasten tunne- ja käyttäytymisongelmiin .

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Mitä enemmän työriippuvuuden oireita lähiesihenkilössään havaitsee, sitä suurempi on riski, että tulee itse riippuvaiseksi työstä. Tämä johtuu siitä, että esihenkilö voi luoda työriippuvuudelle altistavan ilmapiirin töihin, lisätä työntekijöiden stressitasoa ja tarjota tukea alaisilleen vain rajoitetusti.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työriippuvainen esihenkilö voi olla työntekijöille suuri stressinlähde, joka vaikuttaa heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä, lisää työntekijöiden työriippuvuuden riskiä sekä vaikuttaa kielteisesti heidän tuottavuuteensa. Lisäksi haitalliset vaikutukset voivat levitä edelleen ja vaikuttaa työntekijöiden perhe-elämään. Työriippuvuuden kielteiset seuraukset eivät rajoitu siitä kärsivään henkilöön.

Työriippuvuudelle altistava työympäristö

Mistä on kyse?

Työriippuvuuskyselyssämme kartoitetaan vastaajien käsityksiä heidän työtovereistaan liittyen mm. siihen, huomaavatko vastaajat työtovereidensa käytöksessä työriippuvuusoireita. Kyselystä saadussa palautteessa on kunkin vastaajan havaintoihin perustuvaa tietoa omien työtovereiden työriippuvuuden riskistä.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Työympäristöllä ja organisaatiokulttuurilla on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden toimintakykyyn, esimerkiksi työtyytyväisyyteen ja mielenterveyteen.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden työriippuvuuteen.

Alustava tutkimus osoittaa, että jos työntekijä huomaa työtovereissaan enemmän työriippuvuusoireita, ilmentää myös hän itse enemmän työriippuvuusoireita. Se, kuinka monen työtoverin kokee olevan riippuvaisia työstä, voi itse asiassa olla hieman tärkeämpi tekijä kuin käsitys pomon työriippuvuudesta. Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, ja nykytutkimuksen tavoitteena on arvioida tarkemmin työriippuvuudelle altistavan ympäristön roolia työriippuvuudessa.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Mitä useammat ihmiset työpaikalla ovat riippuvaisia työstä, sitä suurempi on riski, että yksittäinen työntekijä tulee riippuvaiseksi. Työriippuvuudelle altistava ympäristö ja sitä tukeva organisaatiokulttuuri voivat lisätä työriippuvuusriskiä ja sen seurauksia, kuten työuupumusta.

YKSILÖLLISET TEKIJÄT/ PERSOONALLISUUS

Yksilöllisillä tekijöillä on iso merkitys yleiselle terveydelle sekä riippuvuuksien (myös työriippuvuuden) kehittymiselle. Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten tunne-elämän vakaus, perfektionismi ja itsearvostus, kuuluvat merkittävimpien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tekijöiden joukkoon. Tietyt persoonallisuuden ominaisuudet (esim. narsismi ja vaikeus sietää epävarmuutta) voivat altistaa työriippuvuudelle. Työriippuvuuden yksittäisten riskitekijöiden tutkimus kehittyy voimakkaasti, ja vähitellen saadaan lisää tietoa siitä, kuinka persoonallisuus ja varhaiset elämänkokemukset voivat lisätä riskiä.

Tunne-elämän vakaus

Mistä on kyse?

Tunne-elämän epävakaudesta puhutaan neuroottisuutena. Sillä tarkoitetaan taipumusta kokea kielteisiä tunteita (erityisesti ahdistusta) ja usein vaihtuvia tunteita sekä taipumusta olla jännittynyt ja sulkeutunut.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Neuroottisuus liittyy huonompaan yleiseen terveyteen .

Se liittyy myös vaikeuksiin irrottautua työstä, mikä voi heikentää kykyä toipua työstä ja johtaa lukuisiin kielteisiin seurauksiin, kuten lisääntyneeseen uupumukseen, huonompaan psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä heikentyneeseen suoriutumiseen töissä.

Se on kielteisesti yhteydessä avioliittoon liittyvään tyytyväisyyteen, ammatilliseen menestykseen ja yleiseen elämänlaatuun.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Tutkimuksissa neuroottisuus linkitetään toistuvasti työriippuvuuteen. Työ voi olla tapa käsitellä kielteisiä tunteita. Se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä työtehtäviin ja siten unohtaa muut elämän ongelmat. Työ voi myös antaa adrenaliiniryöpyn, joka saa olon energisemmäksi. Lisääntyvä takertuminen näihin työstä juontuviin tunteisiin voi kuitenkin lisätä työriippuvuuden riskiä. Eräs myönteisen työn imun osa on uppoutuminen, jolla viitataan täyteen työhönsä keskittymiseen ja mielihyvin työhönsä syventymiseen, jolloin aika kuluu nopeasti ja työstä irtautuminen on vaikeaa. Jos työntekijällä on kuitenkin muita työriippuvuuden riskitekijöitä, kuten korkea neuroottisuus, uppoutuminen voi liittyä taipumukseen säädellä tunteita työnteolla. Tämä puolestaan saattaa lisätä työriippuvuuden riskiä.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Työ voi olla keino käsitellä kielteisiä tunteita. Taipumus kokea kielteisiä tunteita voi lisätä todennäköisyyttä käyttää työtä toistuvasti mielialan parantamiseen, mikä lisää työriippuvuuden riskiä. Terveet hallintakeinot ja tehokkaat mielialan säätelytavat voivat vähentää työriippuvuusriskiä. Yksi tehokas keino tunteiden säätelyn parantamiseksi on tietoinen läsnäolo.

Perfektionismi

Mistä on kyse?

Perfektionismi voidaan jakaa kahteen osaan. Yhden osan muodostavat perfektionistiset pyrkimykset eli korkea henkilökohtainen vaatimustaso, jota voi pitää myönteisenä ominaisuutena. Elämässä tulisi pyrkiä korkeisiin tavoitteisiin ja standardeihin sekä työskennellä niiden eteen ahkerasti ja yksityiskohdat huomioiden.

Perfektionistisista pyrkimyksistä voi kuitenkin joskus tulla ongelmallinen tunne- ja käyttäytymismalli, joka liittyy perfektionismin toiseen osaan, perfektionistisiin huoliin. Ne liittyvät siihen, miten yksilö reagoi, kun jotain ei ole tehty täydellisesti. Niitä pidetään perfektionismin toimintahäiriöinä, joihin liittyy voimakkaita erinomaisten tulosten puuttumisen aiheuttamia kielteisiä reaktioita.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Korkea vaatimustaso on myönteinen piirre, joka liittyy myönteisiin ilmiöihin, kuten parempaan suoriutumiseen työssä. Se liittyy läheisesti tunnollisuuteen , joka on järjestelmällisyyttä, vastuullisuutta ja ahkeruutta kuvaava persoonallisuuden piirre. Tutkimuksissa tunnollisuus linkittyy toistuvasti hyvään terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen.

Toisaalta perfektionististen huolten on tutkimuksissa havaittu toistuvasti linkittyvän huonompaan terveyteen. Se on joko riskitekijä tai oire useista psykopatologisista ongelmista, mm. masennuksesta, ahdistuksesta, syömishäiriöistä ja riippuvuuksista. Tätä perfektionismin ulottuvuutta kutsutaan joskus neuroottiseksi perfektionismiksi, koska se liittyy läheisesti neuroottisuuteen. Jos yksilöllä on korkeat vaatimukset ja samalla taipumus kokea kielteisiä tunteita, voi hänellä todennäköisemmin olla voimakkaampia kielteisiä reaktioita, kun hän tekee virheitä tai hän ei saavuta haluamaansa täydellisyyden tasoa.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Perfektionismin, erityisesti sen toimintahäiriöisen muodon, on tutkimuksissa toistuvasti havaittu liittyvän työriippuvuuteen. Itse asiassa työnarkomaanisuus on tällä hetkellä virallisesti tunnustettu yhdysvaltalaisessa lääketieteellisessä tautiluokituksessa (DSM-5; Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) pakko-oireisen persoonallisuushäiriön (OCPD) oireeksi. Kyseessä on eräänlainen persoonallisuushäiriö, joka liittyy joustamattomaan perfektionismiin ja suureen kontrollin tarpeeseen. Tämä täydellisyyden tarve häiritsee tehokkuutta ja kykyä suorittaa tehtäviä. Tyypillisesti siihen liittyy:

• liiallinen pakkomielle sääntöihin, luetteloihin, aikatauluihin ja järjestykseen;

• omistautuminen tuottavuudelle, mikä haittaa ihmissuhteita ja vapaa-aikaa;

• jäykkä ja kiihkoisa suhtautuminen moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin;

• kyvyttömyys siirtää vastuuta tai työtä muille;

• rajoittunut toimintakyky ihmissuhteissa;

• rajoittunut tunteiden ilmaisu;

• ja tarve hallita ympäristöään ja itseään.

Työriippuvuuskyselyymme vastanneet saavat palautetta perfektionismin toimintaa häiritsevää puolta edustavista perfektionistisista huolistaan. Korkeat pisteet tästä osiosta saaneilla on tapana reagoida kielteisesti ja voimakkaasti kaikkiin virheisiin tai aina, kun heidän täydellisyyden vaatimuksensa eivät täyty. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti heidän toimintaansa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita mielenterveysongelmia. Jos kuitenkin on huolissaan OCPD:stä, suosittelemme ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen lisäkonsultaatiota ja mahdollista diagnosointia varten.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Joustamaton perfektionismi on yhteydessä huonompaan terveyteen ja liittyy läheisesti työriippuvuuteen. Perfektionististen huolten käsittely voi parantaa yleistä toimintakykyä ja vähentää työriippuvuuden riskiä. Tietyt interventiot ja ohjelmat auttavat toimimaan häiritsevän perfektionismin kanssa.

Itsekeskeisyys

Mistä on kyse?

Itsekeskeisyys viittaa liioiteltuun oman tärkeyden tunteeseen, syvään liiallisen huomion ja ihailun tarpeeseen, ongelmaisiin ihmissuhteisiin ja muita kohtaan koetun empatian puutteeseen. Se on monimutkainen persoonallisuuden piirre, joka voi äärimmäisessä muodossaan ilmetä narsistisena persoonallisuushäiriönä.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Itsekeskeisyys vaikuttaa organisaatioiden toimintaan, erityisesti, jos sitä ilmenee johtajissa. Ilmiön monimutkaisuuden vuoksi osa tutkimustuloksista voi kuitenkin olla epäjohdonmukaisia ja hämmentäviä, etenkin mitä tulee sen vaikutuksiin työympäristöön. Toisaalta osa havainnoista on johdonmukaisia ja luotettavia: esimerkiksi itsekeskeisyys on riskitekijä aggressiolle ja väkivallalle, ja tämä voi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen työssä.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Aiemmat tutkimukset ovat löytäneet myönteisen yhteyden itsekeskeisyyden ja työriippuvuuden väliltä. Työ voi olla tapa täyttää huomion- ja ihailuntarvetta ja lisätä oman tärkeyden tunnetta, etenkin esihenkilöiden ja johtajien kohdalla. Validaation ja saavutusten etsiminen voi johtaa liian intensiiviseen työntekoon, mikä voi kehittyä riippuvuudeksi. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan täysin ymmärtää, kuinka itsekeskeisyys saattaa vaikuttaa työriippuvuuteen.

Työriippuvuuskyselyssämme mitattiin itsekeskeisyyttä hyvin lyhyesti. Jos haluat tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa omasta itsekeskeisyydestäsi ja sen eri osista, voit täyttää lisää itsearviointikyselyitä, esimerkiksi tämän [tästä klikkaaminen vie nettitestiin] .

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Itsekeskeisyys voi johtaa haitallisiin työpaikalla näkyviin vaikutuksiin, kuten loukkaavaan tai hyväksikäyttävään käyttäytymiseen. Se voi olla myös työriippuvuuden riskitekijä. Joillekin työ voi olla tapa täyttää oma huomion ja ihailun tarpeensa ja lisätä oman tärkeyden tunnetta. Se voi johtaa liialliseen työhön pohjaavaan validaatioon ja työsaavutuksiin keskittymiseen.

Itsearvostus

Mistä on kyse?

Itsearvostus kuvaa uskoa ja luottamusta omiin kykyihin ja arvoon.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Alhainen itsearvostus on moneen mielenterveysongelmaan (esim. masennukseen, ahdistuneisuuteen, syömishäiriöön ja riippuvuuteen) nähden joko riskitekijä tai oire: alhainen itsearvostus voi johtaa erilaisiin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, tai terveysongelmat voivat heikentää itsearvostusta ja johtaa itsensä aliarvostamiseen.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Työriippuvuuden on havaittu liittyvän alhaisempaan itsearvostukseen. Jos tuntee olevansa muita huonompi, saattaa tätä tunnetta yrittää kompensoida tekemällä töitä kovemmin ja pidempään. Omakuvaa saattaa pyrkiä parantamaan työstä saatujen saavutusten ja validaation avulla. Tämä voi lisätä työriippuvuusriskiä.

Työriippuvuuskyselyssämme mitattiin itsearvostusta hyvin lyhyesti. Jos haluaa tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa omasta itsearvostuksestasi, voit täyttää lisää itsearviointikyselyitä, esimerkiksi tämän [tästä klikkaaminen vie nettitestiin].

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Alhainen itsearvostus on yhteydessä mielenterveysongelmiin ja voi olla työriippuvuuden riskitekijä. Joillekin työ voi olla tapa kompensoida alemmuudentunnetta ja löytää vahvistusta omalle arvolle. Tämä voi johtaa liialliseen työhön ja siihen liittyviin saavutuksiin keskittymiseen.

Vaikeus sietää epävarmuutta

Mistä on kyse?

Vaikeus sietää epävarmuutta on ominaisuus, johon liittyy taipumus reagoida kielteisesti epävarmoihin tilanteisiin ja tapahtumiin. Reaktiot voivat olla emotionaalisia, kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä. Jos omaa kielteisiä uskomuksia epävarmuudesta ja sen seurauksista, saattaa reagoida kielteisesti tilanteisiin, joissa lopputulokset ovat epävarmoja.

Merkitys työlle ja yleiselle toimintakyvylle

Vaikeutta sietää epävarmuutta pidetään mielenterveyshäiriöiden (erityisesti tunnehäiriöiden) transdiagnostisena riskinä ja ylläpitävänä tekijänä. Se tarkoittaa, että vaikeus sietää epävarmuutta liittyy moniin eri häiriöihin, esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (mm. yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, julkisten paikkojen pelkoon tai paniikkihäiriöön) sekä pakko-oireiseen häiriöön ja syömishäiriöihin. Sen on havaittu olevan syytekijä ahdistukseen ja kielteiseen mielialaan. Aikaisemmin suurimman osan näistä häiriöistä havaittiin liittyvän työriippuvuuteen.

Merkitys TYÖRIIPUVUUDELLE

Joissakin tapauksissa työriippuvuus näyttää johtuvan pyrkimyksistä käsitellä epävarmuutta. Työholismilla on läheinen yhteys pakko-oireiseen persoonallisuushäiriöön, johon liittyy vahva hallinnan ja epävarmuuksien poistamisen tarve. Työntekijä saattaa työskennellä kovasti varmistaakseen toimeentulonsa, elättääksesi perheensä ja saadaksesi elämänsä "täysin hallintaan". Vaikka parhaansa tekeminen elämän haasteisiin vastaamiseksi rakentavasti on suositeltavaa, voivat liiallinen kontrollin tarve ja pyrkimykset poistaa epävarmuus kokonaan elämästä johtaa tarpeettomaan stressiin ja mielenterveysongelmiin. Epävarmuus on väistämätön osa elämää, ja sen käsittelemiseen ja kohtaamiseen on olemassa terveitä tapoja.

Viime vuosina on enenevissä määrin kiinnostuttu ja tutkittu mindfulnessia, jonka harjoittaminen voi olla erittäin tehokas keino kehittää epävarmuuden sietämiseen sekä epävarmuuteen liittyvän stressin ja ahdistuksenvähentämiseen tarvittavia psyykkisiä taitoja.

Mistä pohjimmiltaan on kyse

Vaikeus sietää epävarmuutta on tunnettu mielenterveysongelmiin vaikuttava tekijä ja se voi olla työriippuvuuden riskitekijä. Joillekin ihmisille työ voi olla tapa saada täysi kontrolli elämästään. Tällainen kontrolli on kuitenkin näennäistä ja voi johtaa pakonomaiseen riippuvuuteen työstä, joka tällöin nähdään vakauden ja ennustettavuuden lähteenä. Vaikeus sietää epävarmuutta voi entisestään pahentaa mielenterveysongelmia ja muita elämän vaikeuksia, kuten vaikeita ihmissuhteita. Mindfulness on terve ja tehokas käytäntö, joka auttaa parantamaan epävarmuuden sietokykyä sekä vähentämään stressiä ja ahdistusta.

Korjaukset: Iina Salminen, Mari Herttalampi, Virpi-Liisa Kykyri, Mikko Pohjola